Morsiamen hamam

Morsiamen hamam-juhla turkkilaisessa kylpylässä

Mieheni siskon kertomana. Käännetty Turkin kielestä Suomen kielelle.

"Olen Turkin Bursasta kotoisin. Bursa on kuuluisa kaupunki kylpylöistään. Jo vuosisatojen ajan täällä on ollut tapana, että ystävät ja suvun naiset järjestävät hauskan juhlan morsiamelle ennen häitä. Usein tätä juhlaa vietetään hamamissa eli Turkkilaisessa kylpylässä.

Häätalon väki hankkii makeita leivonnaisia, piirakoita ja juotavia juhlaan. Kutsuvieraat laittavat omat hamam-pyyhkeet ja pesukintaat laukkuihinsa. Jos häätalon väki on hyvin toimeentulevaa, niin he lahjoittavat jokaiselle kutsuvieraalle uuden pesukintaan, hamam-pyyhkeen ja muut pyyheliinat.

Mikä on hamam-juhlassa tärkeää?

”Dumbelek”, eli perinteinen lyömäsoitin, on sellainen esine, mikä on ehdottomasti oltava mukana näissä juhlissa. Tämän soittimen puuttuessa morsiamen hamam-juhla voi jopa peruuntua. (Toisaalta nykyaikana käytetään myös CD-soitinta tai kutsutaan naissoittajaryhmä paikalle).                 

”Dumbelekista” puheen ollen, minä pidän erityisen paljon tästä paikallisesta nimityksestä, vaikka se oikeastaan on darbuka-soittimen pikkusisko. Voin selittää siitä vähän teille, jotka asutte kaukana täältä, tästä kulttuurista. Sitä soitetaan Turkkilaisessa musiikissa rytmin määrittelemiseksi. Dumbelekilla on oma hyrrämäinen muotonsa, mikä näyttää darbukalta. Sen lyöntikohta on tehty usein vuohennahasta.


Tanssia suihkulähteen ympärillä

Naiset kokoontuvat siis värikkäisiin hamam-pyyhkeisiin kietoutuneina pukuhuoneen keskellä olevan suihkulähteen ympärille. Syötävät ja juotavat otetaan esille ja samaan aikaan nuori tyttö lyö dumbelekilla perinteisiä rytmejä. Nuoret ympäröivät soittajan tanssien ja vanhempi väki laulaen. Riemun yltyessä, laulu raikaa, napatanssi muuttuu viattomaksi kilpailuksi, kuka enemmän pyörittää lanteitaan ja siinä lomassa nautitaan tarjottuja herkkuja.

Ai niin! Älkää luulkokaan, että tämä kaikki tapahtuu hamamin kuumuudessa.

Turkissa hamam on rakennettu yleensä kolmesta osastosta: pukuhuone, joka voi olla iso tai pieni halli, vilvoittelu osasto sekä höyry- ja pesuosasto.

Hamam-juhlan varsinaiset juhlahetket vietetään pukuhuonetilan keskiaukiolla.  Morsiamen molempiin käsiin (kämmen puolelle) taiteillaan hienot häähennat. Morsiamen tyttöystävät ympäröivät hänet tässä seremoniallisessa tapahtumassa tanssien ja laulaen juuri tähän tarkoitukseen sopivien laulujen tahdissa. Jos haluat, voit kuunnella tämän tapahtuman kaikkein perinteisimmän ja eniten lauletun kappaleen modernin version tästä linkistä. https://www.youtube.com/watch?v=MP0jS3Y1Rks

Soitettiin, laulettiin, tanssittiin ja syötiin ja sitten vuorossa onkin kylpy. Traditioon kuuluu, että morsiamen äiti ja tädit pesevät runsaalla vedellä tanssista uupuneen morsiamen.

Hamamissa lämmintä vettä otetaan pienistä altaista (kurna) erikoisella kulholla (mashrapa). Kulho täytetään ja tyhjennetään 80-100 kertaa kylpemisen aikana. Käsiä siis nostellaan kerta toisensa jälkeen suhteellisen painavien vesikulhojen kanssa. Olen käynyt melkein 50 vuotta hamamissa enkä ole kertaakaan kuullut valitusta kipeytyneistä käsivarsista.

Kylpemisen jälkeen morsian kuivataan huolellisesti pukuhuone osastolla, puetaan ja kammataan hänen hiuksensa. Juhlinta jatkuu edelleen, soittimet soivat ja laulut raikuvat kaikuvassa huoneessa. Juhla kestää 4-5 tuntia ja kaikki kustannukset maksaa morsiamen perhe. Kutsu vieraat eivät maksa mitään - heidät jopa saatetaan kotiin pienten lahjojen kera.


Minä en päässyt nauttimaan morsiamen hamam-juhlasta

Vaikka monet nuoret pitävät tätä hamam juhlaa aivan välttämättömänä osana häitä, minä itse en kuitenkaan ole päässyt nauttimaan morsiamena tästä hienosta seremoniallisesta morsiamen hamamista. Tämä johtuu varmasti siitä, että menin naimisiin 45-vuotiaana.  Mutta, jos minulle tulee vielä toinen mahdollisuus, niin aivan varmasti haluan silloin tämän juhlan.

Minä kiitän, että olet lukenut eronneen 50-vuotiaan Turkkilaisen naisen muistelmia.

Terveisin, Hatice"

Tämä oli pieni kuvaus (mieheni siskon kertomana) turkkilaisesta kylpylästä eli Hamamista. Meillä Suomessa kutsutaan tätä turkkilaiseksi höyrysaunaksi. Turkkilainen sauna on siis jotain aivan muuta kuin, mitä me Suomessa ymmärrämme sanasta sauna. Meillähän on se ainut oikea sauna.

Oma kokemukseni hamamista

Itsekin olen käynyt kerran hamamissa, joka oli turisteille tarkoitettu. Vihdoin kun sinne uskaltauduin useiden Turkissa käyntien ja jopa 7 kuukauden asumisen jälkeen, niin se ei ollut minusta mikään erityisen miellyttävä kokemus. Olin silloin siskojeni kanssa, emmekä oikein ymmärtäneet, kuinka siellä toimitaan. Toisaalta jälkeenpäin oli kyllä aika makea olo. Olihan meidät pesty päästä jalkoihin, kuiva ja kuollut iho kuorittu rullalle ja kaiken kruunasi kokovartaloöljyhieronta ja kasvonaamio. Iho oli tämän jälkeen kuin silkkiä.

Seuraavana päivänä olin kuitenkin hiukan mustelmilla johtuen pesusta ja kovasta marmorisesta pesualustasta. Olen ilmeisesti vähän herkkänahkainen, sillä siskoillani ei ollut mitään ongelmaa. Nyt oli sitten iho valmis auringonottoon ja tasaiseen rusketukseen. Niinhän me sitten tietenkin lähdimme oikein auringonottolaivaretkelle, jossa me kuitenkin auringon sijasta otimme pilveä. No, eipä päässyt iho ainakaan palamaan.

Suosittelen kuitenkin käymään hamamissa, jos vain mahdollista. Onhan se erikoinen ja hieno kokemus. Ja ainahan voi selvittää jo edeltä miten siellä toimitaan, mitä otetaan mukaan jne. Ja kannattaa pitää mielessä, että eri hamameissa saattaa olla hieman erilaiset käytännöt.

Jos vain rohkenen, niin seuraavaksi aion kyllä saada kokemuksen kunnon turkkilaisesta perinteisestä hamamista aidon turkkilaisen naisen seurassa. Silloin saan oikean käsityksen oikeasta hamamista. Ja sen tarinan tulen kyllä jakamaan kanssanne.

Comments

Sign in in order to write a comment